Valmiina ainakin tällä haavaa. Valmiina tuskin koskaan - ei ole ollut yli sataan vuoteen, joten ei paineita olla nytkään täysin. Olen onnellinen ja tyytyväinen, mitä on aikaansaatu. Kun postauksia selaa taaksepäin, niin ymmärtää, että aika paljon on töitäkin tehty.
Valtavasti muutosta syntynyt sieltä kesäkuun alusta, mistä lähdettiin. Ennen kaikkea tietty oon ylpeä ihan itsestäni, että pidin pääni tämänkin projektin suhteen, sen käänteissä ja koukeroissa, vaikka vastoinkäymisiäkin oli. Todella iso rooli on tietysti meidän koko tiimillä, joka on mukana toteuttamassa yhteistä unelmaa asiakkaiden palvelemisesta parhaamme mukaan. Aikataulut meni tiukaksi, mutta selvittiin ja paja saatiin kuntoon asiakkaille silloin, kun pitikin. Kiitos <3 Lähipiiriä, ystäviä, puolisoa unohtamatta, jotka kaikki olivat paljon mukana henkisellä tasolla ja ihan konkrettisestikin.
Aloitetaan kuvallinen kierros kadunpuoleisesta tilasta. Juttu jatkuu kuvien jälkeen ...
Peiliratkaisu on kerännyt paljon kehuja. Se olikin onnistunut ! Peilit olivat myös vanhassa liikkeessä, mutta vain eri tavalla ripustettuna. Kalusteet on silloin teetetty Paattimaakareilla.
Jatketaan kuvilla takapihan puoleisella osuudella, jossa on pesupaikat ja muutama kampaamopaikka lisää ..
Tämä on viiides liike, jota olen ollut rakentamassa ja selkeästi tähän asti henkilökohtaisin suoritus ja tunteisiin menevin. Voisi kai sitä jonkinlaiseksi työnäytteeksikin ajatella, mitä ajattelen rakentamisesta ja remontoimisesta, millaisella ajatuksella tykkään sisustaa ja rakentaa vanhan päälle uusia kerroksia. Miten pidän ajattelemisesta hiukan laatikon ulkopuolelta, eikä aina mennä täysin oppikirjan mukaan. Enkä toisaalta ole koskaan alan oppikirjaa avannutkaan. Eli aika vahvalla intuitiolla mennään eteenpäin... Kuten omassa kodissanikin olen halunnut kunnoittaa vanhaa tunnelmaa ja arkkitehtuuria omalla tavallani. Ammentaa inspiraatiota uudistuksille ja modernisoida vanhaa palvelemaan tän päivän haasteissa. Mua ei pelota jättää näkyviin vanhaa, kulunutta jopa rumaakin pintaa, jos se mielestäni sopii uuden rinnalle ja kertomaan vuosikymmeniä vanhaa tarinaa. Niin syntyy katseltavaa, ihmteltävää ja ärsykettä aisteille. Liikkeessä kaikki, mikä näyttää vanhalta, niin on vanhaa. Kukkatelineeksi seinälle päätyi oven vanha kalteri, jonka ystäväni vain huolimattomasti heitti seinälle pois jaloista. Se jäi siihen toimittamaan telinettä muratille ! Vanhoista esineistä hiukan jäi harmittamaan ulko-ovessa ollut kilikello, joka on alunperin ollut siinä kait ihan aina. Se oli jossain tuoksinassa kadonnut ja ilmeisesti jo aikaisemman asukin toimesta poistettu muutossa. Se olisi mukava ollut säästää.
Olen oppinut vuosien kokemuksella toteuttamaan suhteellisen kustannustehokkaasti, enkä väkisin edes yritä tehdä kaikesta uutta, jos en näe siihen tarvetta. Osaan hakea tarvikkeet, valaisimet ja tuotteet edullisesti ja kilpailuttamaan. Monissa asioissa pystyy säästämään, uudelleen käyttämään ja näin jää paukkuja käytettäväksi esimerkiksi nykyvaatimukset täyttäviin laitteisiin. Uudessa Kerhossa kaikki kalusteet ovat edellisestä liikkeestä. Ne on uudelleen verhoiltu, tai vain uudella tapaa otettu käyttöön. Tästä hyvänä esimerkkinä tuotehylly, joka on vanhan liikeen sohvapöytä pilkottuna. Lasihyllyt tilattiin Lasitusliike Roiniselta, kuten takahuoneen seinällä oleva peilirivistö ja vessan peili. Tuolien verhoilujen kanssa hyvää työtä teki TL-design Teija Laakkonen. Hän jatkaa verhoilujaan mun kanssa vielä naantalin liikkeen osaltakin. Hyvin pelasi kaikkien mukana olleiden ammattilaisten kanssa yhteistyö. Kuten aikaisemmissa jutuissa mainittukin, niin paljon teimme itse, mitä osataan. Aina ei osaa, eikä kaikkea tietenkään saakaan tehdä. Välillä mun ajatuksia hiukan mietiskellään pidempään, mutta näitä kaikkia yhdistää se, että jokainen oli homman alusta loppuun mukana. Olen myös tunnettu siitä, että ammattilaiset vain katoavat ympäriltä - ja välillä ihan keskenkin projektin.
Mainitsinkin, että tää on nyt ollut se henkilökohtaisin. Liikkeenrakennusprojekti on ollut kasvunpaikka monella tapaa ja opettanut yhtä sun toista. Olen sen aikana oppinut paljon uutta, ihmisistä ja asioista. Tutustunut itseeni, oppinut maailmasta, ihmisistä ja ystävistäkin. Se on kai myös sijoittunut sellaiseen kohtaan elämäntilanteessani. Uskon kaikella olleen ja olevan tarkoituksensa. Matka voi jatkua haluttuun suuntaan, kaikille siihen onnellisempaan ja oman intuition osoittamaan.
Takatilatkin ovat mielestäni tosi onnistuneet. Mieltä kyllä lämmittää, kun niin paljon kuulee positiivista palautetta asiakkailta ja tilassa kävijöiltä :)
Viherkasveilla on nyt ollut suurempi rooli, mitä aiemmin. Kotonakin niihin ollut ihastunut jo pitkään. Katseenvangitsijana, jonka jokainen sisääntulija huomaa on yli kaksimetrinen Jättipeikonlehti. Se oli upea löytö, joka on löytänyt itselleen sopivan paikan liikkeestä. Monet kasveista ovat jääneet kokeiluiksi, eivätkä ole sopeutuneet uuteen kotiinsa. Hiukan vielä opetellaan niiden kanssa, että mikä toimii, mikä ei ja mitä ne meiltä vaativatkaan. Kultaköynökset tuntuvat viihtyvän ihan missä vain valosta ja vedestä riippumatta. Viirivehkakin on tunnettu kestävyydestään. Palmuvehka on mun suosikki taponkestävyydellään, mutta on useasti vähän räätyneen näköinen kasvaessaan isommaksi. Pitkät oksat menevät sinne tänne vailla hallintaa. Ei onnistu. Kotona ihan jees, mutten enää pidä ehkä liiketilassa niin paljoa siitä.
Vastaan mielelläni kysymyksiin kaikkeen liittyen ja tarjoudun vaikka avuksi projekteihin ja liikkeenrakennuksiin. Kokemusta alkaa jo olla mukavasti ja ajatuksia ja ideoita sitäkin enemmän. Annan tässä kirjoituksessa taas kuvien kertoa enemmän ja kysymykset voi osoittaa mulle, jos jotain herää yksityiskohdista tai toteutuksista mieleen. Tämän päivityksen tekeminen on nyt jäänyt arjen kiireiden vuoksi näin pitkälle, vaikka olemme jo töitä tehneet sen kolmisen kuukautta. Työt ovat lähteneet hyvin käyntiin ja kaikki tuntuvat viihtyvän mainiosti - niin tekijät, kuin asiakkaatkin. Oikeastaan oli jo pakko saada laitettua viimeistä tilitystä ulos. Vähän kutkutusta, että saattaa seuraava projekti jo odotella. Siihen pitää alkaa varaa taas palstatilaa ja ajatusta. Pus ! :)
